Pyhän Andreaksen herättely

Pyhän Andreaksen herättely
Paina kuvaa

30.9.10

Silbo – gomeralainen vihellyskieli

Tämä omalaatuinen vihellyskieli, tai tapa välittää tietoja, on peräisin esiespanjalaiselta kaudelta. Tätä kieltä ei ole vielä tutkittua paljoakaan, eikä sen alkuperästä voida varmuudella kertoa mitään.

On mahdollista, että La Gomeralla vallitsevat luonto-olosuhteet synnyttivät vihellyskielen.

Tällä pienellä ja vaikeakulkuisella saarella mitattiin ennen välimatkat siten, että laskettiin matkan taittamiseen kulunut aika ja vaikeus kilometrien sijaan. Kilometrejähän ei koskaan kertynyt paljoakaan. Siirtyminen rannalta toiseen laaksoon tai rotkoon kesti kauan, koska piti nousta yhtä rinnettä ylös ja laskeutua toista alas. Näin matkaan saattoi kulua aikaa tuntikausia, vaikka itse maantieteellinen etäisyys saattoi olla muutamia satoja metrejä.

Tässä ympäristössä syntynyt gomeralainen silbo on erittäin hyvä kommunikaatiotapa välittää yksinkertaisia viestejä paikasta toiseen. Sen avulla on myös mahdollista keskustella, vaikka osallistujat olisivat muutaman kilometrin päässä toisistaan. Sen lisäksi keskustelijoita voi olla useita useita, ikään kuin istuttaisiin lähekkäin, vaikka jokainen on omalla kukkulallaan. Arvelen, että silbo on myös ollut erinomainen keino viestittää vaaratilanteista silloin, kun saaren asukkaat huomasivat orjanmetsästäjien tai muiden kutsumattomien vieraiden lähestyvän rantojaan.

Silbon syntymisestä on tosin olemassa toinenkin tarina kuin nämä vaikeat maantieteelliset olosuhteet. Saaren valloittajan Juan de Bethencourtin, 1400 luvun alku,  kronikoitsija kertoo miten ”mahtava hallitsija tuotti asukkaat saarelle.” He olivat epäsuosioon joutuneita henkilöitä, joilta sitten määränpäässä katkaistiin kieli.

Kenraali Francon hallitessa Espanjaa silbon käyttö oli kielletty. Silbo alkoi unohtua ja sitä käyttävä maalaisyhteisö alkoi hävitä. Uudet viestintävälineet ilmestyivät, kuten esim. puhelin.  Francon kuoltua silboa käytettiin jonkin aikaa vain erilaisissa näytöksissä ja esittelyissä. Sen osaajien määrä alkoi pienentyä. Jotkut tulisielut taistelivat urheasti silbon säilyttämisen puolesta. Heidän ahkeruutensa kantoi vähitellen hedelmää, ja vuodesta 1999 silbo on ollut pakollinen oppiaine gomeralaisissa kouluissa.

Silbon suurin läpimurto tapahtui vuonna 2009 jolloin se, yhdessä argentiinalaisen tangon kanssa, otettiin UNESCOn ihmiskunnan maailmanperinne listalle. Nykyään silbon olemassaolo tunnetaan eri puolilla maailmaa.

Silboa ei voida verrata puhutussa kielessä käytettävään sanojen muodostamiseen. Se on tosin eräänlaista puhumista, jossa tavataan tavut silbon avulla, samalla kun muunnellaan sormien asentoa suussa ja sen ympärillä. Koska silbo on eräänlainen äänten välitys, joka korvaa puhutun kielen, silboa taitava voi myös ”silbata” englantia, jos hän haluaisi. Tässä onkin silbon nerokkuus. Siinä vain luodaan tavut toisella tavalla kuin puhutussa kielessä. Tosin on olemassa ”aakkoset”, kaksi vokaalia ja neljä konsonanttia. Niillä jokaisella on oma vivahteensa. Muita silboon liittyviä ominaisuuksia ovat sen melodia, rytmi, tauot ja niiden pituuksien vaihtelut, aivan samalla tavoin kuin puhutussakin kielessä.

Naviera Armaksen lautalla Los Cristianoksesta La Gomeralle matkustavat voivat tavallisesti saada ensimmäisen kontaktinsa silboon jo lautalla. Kuulutukset annetaan normaalisti kolmella kielellä, ja lopuksi toisiaan myös silbolla. Muistan hyvin, miten ensimmäisen kerran kuullessani silboa tällä lauttamatkalla, arvelin, että kysymyksessä oli jonkinlainen äänitetty lintujen viheltelyesitys. Niissä ravintoloissa, jotka laivayhtiöt omistavat, ja joissa ”päivän turistit” tavallisesti syövät, ”Las Rosas” ja ”Las Zulas”, tarjotaan ruokailijoille myös pieni silboesitys. Kuulija voi itse todeta, että on mahdollista tunnistaa ”pullo vettä” tai ”kiitos ja hyvää matkaa” myös silbolla ilmaistuna.

Silbo oli tärkeä osa Laura Vegan kesällä 2007 säveltämässä sinfoniassa. Tämä sävellys syntyi La Gomeran saarihallinnon toimeksiannosta.

Silbo ei ole pelkästään gomeralainen erikoisuus. Myös Zapoteekkit Meksikossa käyttävät vastaavanlaista viestintää keskenään. Sen lisäksi Marie-Louise Moreau julkaisi vuonna 1997 tutkimuksen Senegalissa elävän diola heimon silbosta, jolla arvellaan olevan jotain yhteyttä gomeralaisen silbon alkuperään. Itse asiassa on ollut olemassa väin vähäisiä tutkimuksia silbosta, eikä sen alkuperästä tiedetä juuri mitään, eikä kukaan ole siihen erikoisesti perehtynyt. Suurin osa tutkimuksista on “ulkomaalaisten” käsialaa.

Toivottavasti silbon sijoittaminen maailman perinnelistalle houkuttelee uusiin tutkimuksiin.

Silbon muistomerkki Igualerossa
Silbolle on La Gomeralla pystytetty muistomerkki. Se sijaisee Igualerossa, Las Hayasta Alajeroon johtavan tien varrella.

Etsiessäni näytteitä silbosta YouTubesta, löysin myös näytteen turkkilaisesta vihellyskielestä. Tosin en voi sanoa, onko tällä turkkilaisella vihellyskielellä jotain tekemistä gomeraisen silbon kanssa.

Sen sijaan löysin näytteen gomeralaisesta silbosta. Vaikka et osaisikaan espanjaa, kannattaa kuunnella miltä silbo kuulostaa … juttu on vain 10 min. pitkä.

Elokuva "Guarapo", missä silbo näyttelee merkittävää osaa Espanjan sisällissodan jälkeisellä La Gomeralla

Lisäys 2013   Uudempaa tietoa silbosta  

Ranskankielinen laulu gomeralaiselle silbolle

Syyskuu 2010  © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan



Silbosta


Inga kommentarer: