Tori itsessään ei
mielestäni ole mitenkään erikoinen. Hieman ajan runtelema. Pari penkkiä,
muutamia patsaita, muutamia pensaita, kanarialainen mänty ja erittäin korkea
yksinäinen palmu.
Kiersin
katselemassa kaikki yksityiskohdat. Kotiinpäätyäni sukelsin sitten enemmän torin
ja siihen littyvien henkiöiden historiaan. Nyt löytyi mielenkiintoisia asioita.
Jo aivan aluksi
nimi Teresa de Bolivar toi mieleeni Simon Bolivarin, hänen patsaansa
Garachicossa Tenerifellä ja hänen maineensa Venezuelan vapauttajana.
Tutkiessani
seinille kiinnitettyjä muistolaattoja selvisi, että Teresa de Bolivar oli Simon
Bolivarin puoliso. Torilta ei tosin löytynyt –Teresapatsasta, vaan Simonpatsas-
samanlainen kuin olin nähnyt Calle Venezuelan läheisyydessä Santa Cruz de
Tenerifellä. Toinen herra, joka oli saanut päänsä ikuistettua paikkaan oli
Nestor Álamo.
Hän puolestaan
oli ollut Terorin kronikoitsija ja tämä tori oli syntynyt hänen aloitteesstaan.
Olin jo ehtinyt
käydä katsomassa Mäntyneitsyttä ja tutustua Neitsyen suojelijoiden taloon. Näin
tiesin, että Teresa de Bolivarin isän sukujuuret löytyivät Terorista.
Teresa de Bolivarista
María Teresa Rodríguez del Toro y Ascanio Alaiza syntyi Madridissa 15. Lokakuuta 1781. Hänen
vanhempansa olivat Bernardo Rodríguez del Toro y Ascanio ja Benita de Alaiza. Espanjan kuningas Filip V oli aateloinut hänen
terorilaisen isoisänsä vuonna 1732. Doña Benita puolestaan oli espanjalaista
aatelista sukua.
Tässä vaiheessa
Don Bernando eli Venezuelassa, mutta
muiden sikäläisten aatelissukuisten ihmisten tapaan hän vietti osan aikaansa
Madridissa.
Maria Teresa sai
hyvän koulutuksen, minkä katsottiin olleen epätavallista siihen aikaan. Hän oli
myös uskonnollinen ja siveä, mitkä ominaisuudet mainittiin hänen henkilökohtaisten
etujensa luettelossa. Maria Teresa joutui jo aikaisin huolehtimaan nuoremmista
sisaruksistaan ja isästään äidin kuoltua.
Simon Bolivarista
Simón José Antonio de la Santísima Trinidad Bolívar Palacios
Ponte y Blanco syntyi 24 heinäkuuta 1783 venezuelalaisessa kapungissa nimeltä
Caracas. Hänen vanhempansa olivat Juan Vicente Bolívar y Ponte ja María de la
Concepción Palacios y Blanco.
Isänsä puolelta Simon Bolivarin juuret olivat
baskimaassa. Isänäidin perhe, Ponte sen sijaan on juuriltaan kanarialainen. Hän
on se garachicolainen isoäiti, joka mainitaan Garachicossa olevan Bolivarin
patsaan juurella olevassa tekstissä.
Tämän isoäidin
kautta Simon Bolivar on kytketty KanarianSaarille. Kenties kaikkein mielenkiintoisimmat
vanhat juuret ovat kaksi saariston alkuperäisväestöön kuuluvaa esiäiitiä. Toinen
heistä oli Garachicon perustajan Cristobal Ponten nimeltä mainitsematon
rakastajar. Toinen on ollut lanzarotelainen prinsessa Teguise. Hänellä on
yhteys puolestaan saaren valloittajaan normandialaiseen Juan de Bethencourtiin.
Toisin sanoen
myös Bolivar liittyy sukujuuriensa kautta Kanariansaarilta lähteneisiin
maastamuuttajiin.
María Teresa Rodríguez del Toro y Ascanio Alaiza ja Simón José Antonio de la Santísima
Trinidad Bolívar Palacios Ponte y Blanco tapasivat Madridissa vuonna 1801 yhteisten
sukulaisten luona. Simon oli
lähetetty Madridiin täydentämään opintojaan. Ilmeisesti rakkaus syttyi aivan
ensitapaamisilla.
Simon oli kaksi
vuotta nuorempia kuin Maria Teresa. Hän pyysi Maria Teresan isältä tämän kättä hyvin
pian, mutta isä oli sitä mieltä, etta heidän olisi odotettava kunnes Simon
olisi täysi-ikäinen. Pari sai avioliitolleen suostumuksen kuninkaalta ja vihittiin
Madridissa 20. toukokuuta 1802. Samaan aikaan Santanderissa, baskimaassa missä
olivat Simonin isänisän juuret, oli valmistunut avioehtosopimus, joka takasi
Maria Teresalle tietyn prosentin Simonin suuresta omaisuudesta, mikä oli
tärkeää tuohon aikaan.
Häiden jälkeen nuoripari
nousi laivaan Coruñasta matkustaakseen, Simonin kotimaahan Venezuelaan. Matka
alkoi 15.kesäkuuta 1802. He olivat perillá 12. heinäkuuta.
Pari vietti
jonkun aikaa pääkaupungissa Caracaksessa ja jatkoi sitten matkaa Bolivarin
sokeriplantasille ”Casa Grandelle” San Mateossa.
Hieman tämän
jälkeen Maria Teresa sairastui keltakuumeeseen. Pari palasi Caracasiin. Mutta
Maria Teresa kuoli pian sen jälkeen 22. Tammikuuta 1803. Avioliitto oli kestänyt kahdeksan kuukautta.
Simon Bolivar
vannoi puolisonsa arkun äärellä, ettei hän avioituisi koskaan uudelleen. Tosin hänellä
oli ilmeisesti useita naissuhteita, ja jopa lapsia, mutta hän piti lupauksensa
olla avioitumatta. – Sen sijaan hän antautui täysin sydämin politiikalle.
Jossain vaiheessa hänestä tuli myös vapaamuurari Hän on itse todennut, että
ilman Maria Teresan kuolemaa hänestä tuskin olisi tullut politiikkoa.
Simon Bolivar
kuoli Kolombiassa 17.joulukuuta 1830. Hänet haudattiin aluksi puolisonsa
viereen, mutta vuonna 1876 ruumis
siirrettiin Venezuelan kansalliseen hautapaikkaan (Pantheon Nacional). Maria
Teresan ruumista ei siirretty sinne, mutta hänelle ja Simon Bolivarin
vanhemmille pystytettiin patsaat vapauttajan arkun läheisyyteen.
Gran Canarian ja
Terorin kroniikkojen kirjoittaja Néstor
Álamo teki vuonna 1958 Terorin kunnanhallitukselle ehdotuksen, jonka mukaan
basilikan läheisyydessä sijaitseva ns. Huerta de Acosta – puutarhasta oli tehtävä
muistotori Teresa de Bolivarille, tämän terorilaisten sukujuurien vuoksi.
Tori valmistui vähitellen. Vuonna 1980 Venezuelan presidentti kävi vierailulla Terorissa ja torilla. Sen
kunniaksi paikalle pystytettiin Bolivarin rintapatsas. Myös Nestor Álamo pääsi
torille patsaana vuonna 1992 Torin erikoisuuksiin kuuluu näiden lisäksi mänty,
jonka sanotaan olevan alkuperäisen Terorin männyn jälkeläinen
Toria
ympäröivillä seinillä on muutamia muistolaattoja. Basilikalta torin läpi bussiasemalle vaeltava turisti tuskin tajuaa, miten monenlaista historiaa tähän
pieneen Teresa de Bolivarille omistettuun toriin voi liittyä.
Maaliskuu 2015,
© Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan
© Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan
Muita Gran
Canariaan liittyviä juttujani:
- Gran Canarian alkuperäismerkintäoikeusalue
- Kasvitieteilijän syntymäpäivä
- Muistoja Galdarista Gran Canarialta
- Teror, Neitsyt ja Mänty
- Rantaseikkailua Gran Canarialla
- Viera y Clavijon kasvitieteellisessä puuharhassa Gran Canarialla
- Gran Canarialla on käärmeitä
- Mäntyneitsyen suojelijoiden talo Terorissa
- Terorin Mäntyneitsyen yksityistiloissa
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar