Kestävän kehityksen puutarha Güímarin pyramidialueella

Foto: Isabel Mora

Huhtikuun ensimmäisenä päivänä (mikä ei saaristossa ole aprillipäivä) Güimarin pyramidien etnografisessa puistossa näkyi paljon väkeä saaren eri hallintoelimista, yliopistolta, lehdistä.. Silloin avattiin "puisto puistossa".

Jo pitemmän aikaa olin huomioinut miten osassa alueen puutarhaa tapahtui jotain. Kasviasiantuntijat Tri Wolfredo Wildpret ja puolisonsa, La Lagunan yliopiston kasvitieteen professori Victoría Eugenía Martín Osorio vaikuttivat olevan usein paikalla muutenkin kuin vain pyramideja katselemassa.

Wolfredo Wildpret. Foto: Isabel Mora

Avajaiset
Avajaispäivänä syy tähän sitten selvisi. Kasvitieteilijäpariskunta oli tämän uuden puiston suunnittelija-asiantuntijat. Nyt he esittelivät kutsuvieraille puiston ja siihen liittyvät pyrkimykset. Wolfredo Wildpret totesi puiston olevan "kunnianosoitus saaren rotkoille ja niissä esiintyvälle monimuotoiselle elämälle". " Se pyrkii esittelemään erään saariston tärkeimmistä luonnollisista järjestelmistä".

"Vesivirta luo uoman, jota pitkin kulkevat saariston kotoperäiset eläimet ja kasvit. Näihin vesiuomiin on kotitunut aikaisempien rotkojen vesissä eläneet kalat, eurooppalaiset ankeriaat. Nykyään niitä on jäljellä vain muutamia".

Esittelykierroksen jälkeen seurasi varsinainen avajaisjuhla.

Rotkojen kasvien kuvat toivottava vieraiiljat puistoon

Alueen omistaja Fred Olsen ilmaisi tyytyväisyytensä siitä, että hän oli säilyttänyt tämän puutarhaprojektin. Erityisesti juuri nyt, kun on tarpeen että planeetan tulevaisuudesta on vielä toivoa. Fred Olsen korosti myös toivovansa, että puistossa käyvät perheet, lapset ja vanhemmat.

Pyramidialueen tieteellinen johtaja, David Valcárcel totesi tämän projektin olleen kaikkein kunnianhimoisin tähän saakka. Hänestä on ollut suuri ilo työskennellä yhdessä Wolfredo Wildpretin ja Victoría Eugenía Martín Osorion kanssa, ei pelkästään heidän tietojensa takia, vaan siksi, että he ovat pystyneet välittämään suuren rakkautensa luontoon, sillä tavalla, jolla he välittävät tietonsa. "Olemme pyrkineet luomaan kunnianosoituksen kanarialaiselle luonnolle", hän totesi.

Kutsuvierasjoukkoa. Oikealla Wolfredo Wildpret. Kuva: Isabel Mora

Wolfredo Wildpret itse totesi, että nyt, kun työ oli valmis, hänen mielestään se oli todella kaiken vaivannäön arvoinen. "Tämä on eräs kaikkein loistavimmista hetkistä elämäni aikana." hän totesi

Muita avajaispuhujia olivat Alberto Bernabé,. Tenerifen saarihallinnon turismista vastaava poliitikko, José Antonio Valbuena, Tenerifen saarihallinnon ympärïstökysymyksistä vastaava poliitikko ja Güímarin pormestari Carmen Luisa Castro.

Koko projektin toteus tapahtui yhteistyössä pyramidien ja La Lagunan yliopiston kanssa.

Victoria Eugenía Martín Osorio

Turistioppaille koulutusta
Pari viikkoa myöhemmin joukko turistioppaita oli oppimassa syvällisemmin alueen salaisuuksista ja minulla oli ilo olla tässä ryhmässä. Sen jälkeen olen vielä käynyt tutustumassa paikkaan tarkemmin ihan omassa seurassani ja ottamassa valokuvia.

Eräs tämä erikoisalueen tarkoitus on toimia mallina muille puistoalueilla. Samanaikaisesti paikka toimii "luontokouluna" eri opiskelijaryhmille. Näin voidaan rotkojen rakenteesta kertoa ilman monta kertaa vaivalloista vaellusta johonkin rotkoon, missä kenties voi vielä tavata juoksevaa vettä. Puiston pinta-ala on 1000 m2

Puiston teema on viimevuosina muotiin tullut "sostenibilidad" - eli kestävä kehitys, joka on luokiteltu kolmeen osa-alueeseen, ympäristö, taloudellinen kannattavus ja sosiaalisuus, eli suhde ympäröivään yhteiskuntaan..

Puistossa on paikallisia luonnonvaraisia kasveja omassa kasvuympäristössään, vastakohtana muualta tuoduille. Nämä kasvit ovat valmiiksi sopeutuneita. Ne eivät vaadi kastelua, lannoitteita tai mitään myrkkyjä, eli ne ovat "taloudellisesti kannattavia".

Teemapuisto pohjakuva

Paikan sosiaalinen merkitys on siinä, että se auttaa ihmisiä tiedostamaan luonnon vaalimisen tärkeyden, ja tässä yhteydessä juuri kanarialaisten kotoperäisten kasvien merkityksen paikalliselle luonnolle. Muualta tuodut kasvit sen sijaan voivat muodostaa suurenkin uhan paikalliselle kasvimaailmalle.

Wolfredo Wildpret kertoi paikalla jo olleista kasveista "ratonera"(Forskalia angustifolia, Petterikki), "pata de perro" (Aizoon canariense, tassupäivikki), "abrepuño"(Centaurea melitensis, maltankaunokki)  sekä niiden käytöstä paikallisessa parannusperinteessä.

Kasvien yhteyteen on laitettu kyltti, josta käy ilmi ko. kasvin paikallinen ja latinalainen nimi.

Paikalle on luotu eräänlainen rotkonpohjalla virtaavan puron kopio. Sen reunoilla, ja itse purossa, kasvaa kotoperäisiä vesiympäristöön kuuluvia kasveja. Rotkojen luonnolliseen ympäristöön kuuluvat Salix canariensis - kanarialainen paju, Tamarix canariensis -Kanariantamariski, Phoenix canariensis - Kanarian palmu ja Typha domingensis - etelänosmankäämi olivat jo hyvässä kasvuvauhdissa

Vesisysteemi on suljettu kierto, joka hoidetaan koneiden avulla.

Tässä purossa elää nyt ainoa saaristossa tavattava makean veden kalalaji, Anguilla anguilla - eurooppalainen ankerias. Tätä ankeriasta tavattiin aikoinaan Santa Cruzia halkaisevassa rotkossa, Barranco Santos, samoin kuin joissain Tenon ja Anagan alueiden rotkoissa. Nykyään ankeriasta tavataan harvinaisena Anagan Afurista. Puistossa oleva ankerias on sieltä kotoisin.

Ankeriaan kehityskulku 

Näihin kanarialaisiin makean veden väyliin tuli aikaisemmin ankeriaita, jotka syntyivät kaikkien lajitoveriensa tavoin Sargassomeressä läntisellä Atlantilla. Sen jälkeen ne jättivät syntymävetensä ja uivat 2- 3 vuotta, kunnes pystyivät nousemaan rotkoissa olevien purojen uomia pitkin vesilätäkköön, missä ne elivät kuolemaansa saakka.

Espanjankielinen artikkeli ankeriaan vaelluksesta Sargassomereltä Tenerifelle


Espanjankielinen artikkeli Tenerifen ankeriaista

Omasta tutustumispäivästäni
Nyt minulla oli mahdollisuus kiertää kaikessa rauhassa vesiuomaa. Olin jo kysellyt ankeriaasta ja kuullut sen olevan suhteellisen lyhyen ja aran olennon. Vaikka en pitänyt meteliä tai tehnyt äkkinäisiä liikkeitä, en silti onnistunut näkemään sitä. Ehkä sitten, kun se tottunut uuteen ympäristöönsä ja kasvanut hieman suuremmaksi.

Tutkin luonnollisesti jokaisen kasvin erikseen. Aikaisemmin en ollut katsellut kovin laajalti ympärilleni. Nyt totesin, että hieman etäämmälle puron uomasta oli istutettu muutamia paikallisia laakeripuumetsän puita; Arbustus canario - kanarian mansikkapuu ja Visnea mocanera - mokkamarja.

Kanarian mansikkapuu

Odotan mielenkiinnolla, miltä tämä keinotekoinen rotko näyttää muutaman vuoden päästä, sitten kun kasvit ovat päässeet kunnolla kasvamisen vauhtiin.

Pyramidien kotisivu

Heinäkuu 2016, © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Muut juttuni Güimarin pyramidialueelta
- Güimarin pyramidit - totta, tarua vai kaupallinen yritys?
- Güímarin pyramideilta Tyynelle valtamerelle
- Koe Pääsiäissaaret Güímarin pyramidien etnografisessa puistossa
- Uusinta uutta Güimarissa - myrkkykasvien puutarha
- Trooppisia kasveja Güímarin pyramidialueella