Pyhän Andreaksen herättely

Pyhän Andreaksen herättely
Paina kuvaa

31.12.13

Garajonayn kansallispuistosta La Gomeralla

La Gomeran keskustassa on säilynyt ikiaikainen ja ainutlaatuinen laakeripuumetsä, joka tunnetaan Garajonayn kansallispuiston nimellä. Puiston nykyinen pinta-ala on runsaat 40 km2.  Se kattaa noin 10 % La Gomeran kokonaispinta-alasta. Alueen luonto on luultavasti samanlainen kuin miljoonien vuosien takaiset tertiäärikauden (noin 30 milj – 11 milj vuotta) metsät Etelä-Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. 

Tämä kasvillisuus on todellinen elävä fossiilimuisto. Garajonayn kansallispuisto kasveineen ja eläimineen on todellinen todistuskappale siitä, ettei luontoa, eläimiä ja kasveja pystytä omistamaan, eikä niille voida saada patenttia.

Garajonayn puisto julistettiin Kansallispuistoksi vuonna 1981. Se liitettiin UNESCOn ihmiskunnan maailmanperintöjen luetteloon vuonna 1986.. 

Kansallispuiston  biologista monimuotoisuutta edustavat sen 402 erilaista kasvia, joista 202 on kotoperäistä Kanarian saarilla ja 15 kotoperäistä ainoastaan Garajonayn alueella kasvavaa. 

Täältä löytyvät mm. maailman varhaisimmat saniaiset. Ne  ovat peräisin ns. tertiäärijaksolta – eli ne ovat samanaikaisia dinosaurusten kanssa ( joita Garajonayssa luonnollisesti ei koskaan ole ollut). Aikoinaan tiettyjen saniaisten juuria käytettiin ravintona, esimerkiksi gofion valmistamiseen.

”Sataa – koska on kasvillisuutta ja on kasvillisuutta koska sataa.
Koska puisto sijaitsee Gomeran keskusharjanteille, se on usein sumun peitossa. Ja tästä taas johtuu se, että metsä on tuuheaa, vihreää ja jännittävää. Sen vihreys muodostaa vastakohdan rannikon ja matalien alueiden kuivuudelle. Tämä Garajonayn metsä tunnetaan Laurisilvan eli ikivihreän laakeripuumetsän nimellä. Siellä on myös muita puita, joiden lehdet ovat samantyyppiset kuin laakeripuiden lehdet. Tämän tyyppiset lehdet kertovat puiden sopeutumisesta puolitrooppiseen kosteuteen ja leutoon lämpötilaan.

Puistossa on useita kasvilajeja, joita tavataan ainoastaan siellä. Jotkut niistä ovat häviämisen partaalla. Siksi tärkeimmät laakeripuumetsän lajeista ovat nykyään suojeltuja. Garajonayssa kasvaa mm. ainoana paikkana maailmassa Tajinaste Azul (Echium acanthocarpum) sininen Gomeranneidonkieli. Tämän kasvin tapaa varmimmin Roque de Agandon läheisyydessä, Sitä on istutettu myös kansallispuiston tiedotuskeskuksen Juego de Bolas puutarhaan.

Täällä saaren korkeimmalla vyöhykkeellä kosteiden ja kylmien pasaatituulien kohtaaminen kuivan ja kuuman ilman kanssa saa usein aikaan tihkusadetta, joka tunnetaan vaakasuoran sateen nimellä. Laakeripuumetsät saavat kiittää juuri tätä tihkusadetta olemassaolostaan. Tavallisesti nämä sateet keskittyvät 400-500 korkeudelta enintään 1100 metrin korkeuteen. Koska Gomeran  kukkulat eivät kaikkialla kohoa näiden 1100 metrin korkeuteen, sadetta riittää myös eteläisille rinteille. Leveysasteisiinsa nähden Gomeran pitäisi olla hiekka-aavikkoa, mutta vuoriston korkeus on pelastanut sen.

Laakeripuumetsä näyttää aluksi joka puolella samanlaiselta, mutta tosiasiassa siellä on paljon erilaisia vyöhykkeitä, ja juuri sen erilaisille  alueille ja korkeuksille sopeutunut kasvillisuus.

La Gomera on Kanarian saarista ainoa, missä  vesi virtaa puroina, joissa juoksee jatkuvasti vettä (Cedron rotko Garajonayn alueella).  Tämä on erittäin epätavallista kun on kysymys Kanarian saarista. Garajonayn aluetta voidaan verrata suureen pesusieneen.  Sen kasvillisuus toimii kosteuden kerääjänä ja imijänä. Pasaatituulet kuljettavat jatkuvasti mereltä haihtuvaa kosteutta, joka sitten tiivistyy sumuna ja sateina metsäisille rinteille joutuessaan nousemaan ylöspäin. Siellä kosteus tiivistyy puihin ja pensaisiin, ja pisarat tippuvat maahan ja imeytyvät maaperään pohjavesivarastoiksi. Vesi purkautuu sitten rinteiden alaosissa lähteinä ja niistä alkunsa saavina pikkupuroina.

Vuosien 2011 ja 2012 aikana saaristossa satoi hyvin vähän, tuskin laisinkaan. Kesällä 2012 Gomeralla riehui metsäpalo, joka tuhosi osan kansallispuiston metsää. Niillä paikoin näkee mustiksi palaneita puiden runkoja. Paikoin rinteiltä on katkottu puut pois.  Katkotut rungot on kerätty kasoihin, joiden tarkoitus on estää hedelmällisen maan häviämistä mahdollisten rankkasateiden yhteydessä.

Garajonayn kansallispuistossa kasvaa  joitain Kanariansaariston suurimmista Makaronesian avokadoista (Viñatigo, Persea indica). Puun ympärysmitta jopa 13-14 metriä. Ehkä siitä syystä makaronesian avokado on julistettu  La Gomeran kasvitunnukseksi. Tätä puuta kutsutaan myös ”kuolemattomaksi puuksi”, sillä kun sen keskeinen runko kuolee, niin sen ”pojat” ympäröivät rungon, eli ottavat sen tilan.

Kasvien yhteydessä, tuskin tulee ajatelleeksi sieniä. Mutta niitä kasvaa runsaasti tässä metsässä. Tähän saakka on löydetty 606 erilaista sienilajia Garajonayn alueelta.

Laakeripuumetsän lääkekasveja
Laakeripuumetsän suureen lajivalikoimaan kuuluu paljon lääkekasveja. 1500-1600 - luvulla eläneen kanarialaisen historioitsijan ja lääkärin Antonio de Vianan mukaan alkuperäisväestö käytti laakeripuumetsissä kasvavia yrttejä ja terveellisiä kukkia monien erilaisten sairauksen yhteydessä. 

Muutamia laakeripuumetsän lääkekasveja.  
Setronellea: (Algaritofe Cedronella canariensis), Puukellokanerva: (Brezo, Erica arborea),  Kanarian myrtti (Faya Morella faya), Kanarian laakeripuu, (Laurel/loro Laurus novocanariensis), Valvatti: (Cerrajas Sonchus sp. Pl), Ristilehtikuisma; (Cruzadilla Hypericum reflexum), Lesken sineraaria: (Flor de Mayo Pericallis tussilaginis),  Pallerokissanminttu ( Poleo de monte Bystropogon canariensis), Kuningatarkatkero (Reina del monte lxanthus viscosus), Mehipuu, (Gomereta Aeonium lindleyi)

Puiston eläimistä
Puiston kaikkein runsain eläinlaji ovat erilaiset selkärangattomat, joita on yli 1000 erilaista lajia. Näitä ovat  hämähäkit, madot, nilviäiset, niveljalkaiset ja hyönteiset. Monet niistä ovat kotoperäisiä La  Gomeran saarella.

Puiston alueella tavataan kaksi erilaista sisiliskolajia. Sisiliskojen naaraat ovat uroksia pienempiä. Puistossa elää yksi sammakkolaji.

Puiston selkärankasiin eläimiin kuuluu vain seitsemän erilaista imettäväistä. Näitä ovat mm. lepakot (4 erilaista), rotat, villiintyneet kissat .

Kaikkein suurin selkärankaisten ryhmä on linnut. Puistossa elää 28 erilaista lintulajia.
Näihin kuuluvat varpushaukka (el gavilán, Accipiter nisus granti), tuulihaukka (cernicalo)  Falco tinnunculus) ja hiirihaukka (ratonero de Canarias, Buteo buteo insularum). Siellä elää lehtokurppa (gallinuela, Scolopax rusticola) ja erikoiset kyyhkyt, turkoosinvärinen Kanarian kyyhky (Paloma turques, Columba bolli) ja Palman kyyhy (Paloma rabiche, Columba junoiae). Nämä kyyhkyt ovat kotoperäisiä lajeja Kanarian saarilla. Ne ovat kehittyneet elämään laakeripuumetsissä, ja ovat myös eläviä muinaismuistoja. Palman kyyhky on La Gomeran symbolieläin.

Palman kyyhky pesii maassa ja Kanarian kyyhky puussa. Molempien kyyhkyjen pesien ja munien uhka ovat rotat. Kumpikin kyyhky munii ja hautoo vain yhden munan vuodessa.

Perhosista
Puistossa voi nähdä seuraavia perhosia: Ohdakeperhonen  (Vanessa cardui), Sinappiperhonen (Pontia daplidice), Kanarian sinisiipi (Cyclyrius webbianus), Kanarian papurikko (Parage xiphioides), Gomeran sitruunaperhonen (Conepteryx cleopatra), Kanarian kaaliperhonen (Pieris cheiranthi)

Alto de Garajonay
Puiston ja saaren korkein kohta on 1487 metriä korkea Alto de Garajonay  Nykyään Alto de Garajonayn huipulla on jäljellä saaren alkuperäisväestön käyttämä uhrialttari ja jäänteitä mahdollisesta entisestä yhteisasumisrakennuksesta.

Aikoinaan Alto de Garajonay tunnettiin käsitteenä ”bailadero”. Paikka oli itse asiassa  – Baladero- eli sateenrukoilupaikka. Sen jälkeen kun kristityt olivat ottaneet saaren haltuunsa, he väänsivät nimen toiseen muotoon, samalla tavalla  kuin monien muiden aikaisempien pyhien paikkojen nimet. Alto de Garajonay vaihtui uudessa uskonnossa ”noitien tanssipaikaksi -Bailadero de Brujas”

Alto de Garajonay toimi La Gomeran alkuperäisväestön pakopaikkana vaarallisissa tilateissa. He pyrkivät sinne ollakseen lähellä jumalia, vaikka paikka ei tarjonnut luonnollista suojaa hyökkääjiä vastaan, kuten muilla paikoilla. Esim. silloin kun Pedro de Vera halusi kostaa Hernan Perazan tappamisen vuonna 1489, gomeralaiset pakeivat tänne

Laguna Grande
Garajonay puiston keskustassa sijaitsee noin 800 m2: n suuruinen virkistysalue Laguna Grande. Alueen nimi tarkoittaa lätäkköä, jollaiseksi sen keskusta muuttuu rankkasateiden aikana.

Laguna Grandea reunustavat korkeat kanervat. Sen keskusta on paljas. Aivan keskellä on suuri kivipiiri, jonka ympärysmitta on 13 metriä. Jotkut arvelevat näiden toimineen joskus  geograafisina tai astronomisina ”merkkeinä”. Lähellä kivipiiriä on monoliitti, jonka korkeus 1,40 m , leveys 1,50 m. Kiveen on hakattu 22 ympyränmuotoista merkkiä sen kolmelle sivulle. Kuvioiden syvyys 7 cm, ja leveys 6 cm. 

Aikaisemmin puhuttiin, että tämä monoliitti olisi peräisin ajalta ennen alkuperäisväestön tuloa saarelle. Jotkut arvelivat kiven olleen uhri- tai rituaalipaikka. Kesällä 2011 pidetyn kurssin yhteydessä kuulin, että monoliitti olikin suhteellisen uusi, 1950 – luvulla  tehty, ja vähän pilailumielessä.


Laguna Grandessa on puistolle nimen antaneiden nuorten Garan ja Jonayn puiset patsaat.

Oli miten oli, Laguna Grandeen liittyy joukko noitajuttuja. Kerrotaan että Kevätpäivän tasauksen aikaan paikalle saapui ihmisiä suorittamaan rituaaleja aina 1950 –luvulle saakka.

Laguna Grande on suosittu virkistysalue. Siellä on joukko erilaisia uuneja, joissa voidaan valmistaa ruokaa, paitsi kuivina aikoina, jolloin tulenteko on kielletty.

Turistibussit pysähtyvät siellä, ja alue on tavallisesti täynnä erikielisiä ryhmiä.
Alueella on ravintola ja vessat.

Puiston ylläpito
Gomeralla tehdään paljon töitä näitä kasvien säilyttämiseksi. El Cedrossa sijaitsevan koulutuskeskuksen läheisyydessä on kasvihuoneita, joissa viljellään sellaisia kasveja, joita uhkaa häviäminen.


Las Cañadas del Teiden Kansallispuistosta

Joulukuu 2013, © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Vuosien mittaan olen liikkunut paljon La Gomeralla, ja kirjoittanut saaresta ja kokemuksistani siellä useita juttuja:



Inga kommentarer: